Haastattelut

Rättö ja Lehtisalo – Viisi vuotta aikaansa edellä eli jäljessä

Porin kummajaiset Mika Rättö ja Jussi Lehtisalo ovat musiikin monitoimimiehiä. Kaverukset ovat vuosien varrella toimineet yhdessä lukemattomissa eri musiikkiprojekteissa kuten pitkän linjan junnausrokkiyhtye Circlessä ja Ektroverdessä. Rättö tunnetaan tällä hetkellä kuitenkin parhaiten progressiivisesta Kuusumun Profeetta -yhtyeestään. Lisäksi hän kirjoittaa näytelmiä, novelleja, pakinoita ja myös pidempiä tarinoita. Hän on myös kuvataiteilija ja haaveilee oman elokuvan ohjaamisesta. Lehtisalo taas toimii Circlen sieluna ja lisäksi hän pyörittää porilaista Ektro-levy-yhtiötä. Lehtisalon elämään mahtuu vielä myös uuden median opinnot Taideteollisessa. Kaksikon duo-proggis Rättö ja Lehtisalo julkaisi keväällä kolmannen täyspitkän Ed Benttonin briljantti stabilisimi tai taivaallinen kylpysaippua –albuminsa.

Yhtyeen musiikki seikkailee avaruusrokin, psykedelian ja uudella levyllä enenevissä määrin elektronisen musiikin sfääreissä. Levyltä löytyy periaatteessa kahdenlaisia eri tyylilajeista ammentavia ja hämmentäviä kappaleita. Osa kappaleista pohjautuu perinteisenpään folk-pohjaiseen laulettuun psykediaan ja osa taas seikkailee elektronisen musiikin maailmassa tuoden huuruisia trippejä 70-luvun elektronisesta musiikista. Jututin Jussi Lehtisaloa uuden levyn tiimoilta. Materiaali levyllä on niin hämärää, että jouduin kysymään heti aluksi, että mitä sieniä pojat popsivatkaan.

– No tietty kanttarellejä, herkkusieniä ja yks nuoruuden suosikki on suppilovahvero. Olemme aikamoisia herkuttelijoita, seisovat pöydät ovat alaamme, vastaa Lehtisalo ovelasti.

Itsekritiikin puute voimavarana

Molemmat kaverukset ovat Porin miehiä. Lehtisalon mukaan he ovat Rätön kanssa kaverukset vailla vertaa. Rättö on Lehtisalon oikea käsi ja Lehtisalo Rätön vasen.

– Pyrimme tekemään mahdollisimman paljon musiikkia yhdessä, koska meiltä molemmilta puuttuu suhteellisuudentaju ja itsekritiikki. On sanottu, että huonolta taiteilijalta puuttuu itsekritiikki, paljon mahdollista, mutta meille se on voimavara, samoin kuin toisinaan perusteeton innostus, latelee Lehtisalo.

Uuden levyn kaksikko äänitti amatöörivoimin omilla treenikämpillä. Valmiit raidat vietiin sitten Aki Peltoselle Sound Doktor –studiolle, jossa ne miksattiin yhdessä. Lehtisalon mukaan duo yritti äänittää levyn mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti, mutta hänen mukaansa se lopen lipui aikamoiseksi velttoiluksi. Uutukaisen levyn äänimaailma on huomattavasti edeltäjiään elektronisenpi ja folk-lauluja on vähemmän. Lehtisalo kertoo pilke silmäkulmassa Rätön kanssa muistelleensa, että tekno oli viimeksi muotia kymmenen vuotta sitten. Näin he päättelivät, että se voisi taas olla ”muotia”. Tunnetustihan populaarimusiikin suosio etenee sykleissä.

Yhtyeen biisintekoprosessi etenee pitkälle hetken mielijohteen perusteella.

– Sävellämme kappaleet hieman ennen niiden äänitystä. Nuorena muut lapset villiintyivät kesäsiirtoloissa. Minä ja Mika taas olimme “talenttileirillä” pelaamassa shakkia. Yleensä aluksi Mika (tai Tomi Leppänen tai Turo Sinkkonen) soittaa rummut ja minä basson, sitten lisään kitarat ja Mika alkaa sohlaamaan Triton-nimisillä syntikoilla. Hurautamme laulut päälle ja hitit valmistuvat yhdessä hujauksessa. Tomi Leppäsen valitsimme muuten rumpuihin, koska John Henry Bonham ei ollut käytettävissä, selittää Lehtisalo.

Livetilanteessa silmänruokaa

Useat levyn kappaleet pitävät sisällään ”urheiluaiheisia” tekstejä kuten Saamari kantaa olympiasoihdun stadionille, Isännän romanttinen illallinen olympiakullan kainalossa ja Sopimuksen allekirjoittaneiden naisten kymmenottelu. Sanoitukset juontavat kaksikon urheilijamenneisyydestä.

– Mika Rättö on harrastanut pitkän matkan juoksua, mutta kyllästyi jatkuvaan kilpailuilmapiiriin. Itse olen harrastanut pesäpalloa, olympiapistooliammuntaa ja pelannut jääkiekkoa Porin Ässissä. Sanoitukset kumpuavat kuitenkin enimmäkseen Mikan päästä, mutta olen minäkin niihin vaikuttanut, valottaa Lehtisalo.

Rättö ja Lehtisalo kuulostaa uudella levyllään paikoitellen elektronisoidulta Circleltä. Samoja jamppoja näiden kahden orkesterin takaa löytyykin. Hirvittävää kaupallista menestystä tällaisella musiikilla on Suomessa vaikaa saada. Tavoitteet ovat kuitenkin Lehtisalolla kohdallaan.

– Circle on henkilökohtaisesti suurin vaikuttajani ja tulee sitä aina olemaan. Rättö ja Lehtisalo -orkesterin tavoitteena on menestys. Kaikki orkesterit tai artistit eivät menestystä tavoittele ja eikä menestys saa olla yleisenä oletusarvona. Mielestämme tärkeintä musiikin tekemisessä on tehdä itsensänäköistä ja -kuuloista musiikkia. Fanihysteria, täyteenmyydyt konserttisalit, kultalevyt ja menestyskin ovat vain ja ainoastaan bonusta. Tavoitteenamme oli saavuttaa Suomen virallinen lista TOP-40, mutta se epäonnistui. Olimme taas aikaamme 5 vuotta edellä eli jäljessä, muotoilee Lehtisalo.

Rättö ja Lehtisalo ovat kokeneita esiintyjiä. Heidän uuden levyn tyyli saattaa olla hieman työläämpää muovata live-kuntoon.

– Emme ole soittaneet montaakaan keikkaa ja tuntuu, että musiikkimme menee aikamoiseksi sekoiluksi livetilanteessa. Hurmoksellinen esiintymisemme pilaa nimenomaan musiikillisen nautinnon, mutta iloa tulee enemmänkin silmälle. Olemmehan komeita ja karismaattisia miehiä, virnistelee Lehtisalo.

Haastattelu julkaistu : 2006-05-29
Kirjoittaja : Sami Sankilampi

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.