Haastattelut


Velvetcut - Hussshhh!!


Metallia päätoimisesti julkaisevan kotimaisen Firebox Recordsin rosterista löytyy muutakin. Pohjanmaalta ponnistava Velvetcut ei ole musiikillisesti näin kotimaisittain ihan sieltä tavallisimmasta päästä. Bändi sekoittelee rokkikeitokseensa varsin mellevästi rouhevuutta, melodiaa ja tunnelmia. Voisi kuvitella, että esimerkiksi Queen of the Stone Agen taikka Faith No Moren fanit tätä diggailisi. Ensimmäinen levy Thirteen ilmestyi vuonna 2006, ja nyt pistetään pöytä entistäkin koreammaksi uuden Hussshhh (the Sound of Sorrow and Silence) -levyn myötä. Mikäli Velvetcut ei ole aiemmin tuttu, suosittelen ehdottomasti tsekkaamaan.

Kakkoslevy Hussshhh (the Sound of Sorrow And Silence) ilmestyi hetki sitten. Laulaja-kitaristi Tomi Asuintupa, mikä on oma näkemyksesi, miten levy onnistui tällä kertaa?

– Lähtökohtana oli tehdä persoonallisen kuuloinen levy hyvillä biiseillä. Keskustelimme pitkin matkaa näkemyksistämme ja lopputulos täyttää ne melko hyvin. En väitä, etteikö ruuviin olisi jäänyt yhtään kiristämisen varaa, mutta olemme kokonaisuutena pakettiin erittäin tyytyväisiä. Omaa suoritusta sitä jää aina arvioimaan kaikkein kriittisimmin, mutta niinhän se on aina.

Surun ja hiljaisuuden ääni… Kerrotko levyn teemasta tarkemmin?

– Periaatteessa albumin nimi on jatke Chameleon-biisillemme, jonka sanoista Hussshhh löytyy. Tuo ääni syntyy vaikenemisesta. Tietyt maailman tapahtumat ympärillämme aiheuttivat tunteen, miten tämä voi olla totta. Levyn nimi on meidän kannanottomme. Velvetcutin siirtymistä poliittiseksi bändiksi voi joutua kuitenkin vielä odottelemaan.

Hussshhh yhdistelee rouhevia kitaroita ja pehmeämpiä melodioita. Musiikki on hyvää potentiaalista rockmusiikkia, joka flirttailee nätisti metallin kanssa, muttei sitä kuitenkaan ole. Miten te itse kuvailette kappaleitanne?

– Aika osuva määritelmä. Musiikissa saattaa kuulla vaikutteita metallikentästä, mutta rockiahan tuo uusi albumi on. Soundi on enemmänkin tyly kuin raskas. Melodisuus osaltaan keventää vielä tunnelmaa. Kehitys on ollut luonnollista, eikä bändin sovittamisella metalligenreen saa enää kuin itselleen päänvaivaa.

Millaisista lähtökohdista ja miten Velvetcut-biisit syntyvät?

– Velvetcutin biisit ovat aina syntyneet akustisella kitaralla melodioita hyräillen. Olen hiljattain kokeillut ensimmäistä kertaa Macin Garageband-ohjelmaa biisienteossa, mutta on vielä liian varhaista sanoa, miten se vaikuttaa tulevaan materiaaliin. Sovitukset tehdään yhdessä bändikämpällä. Eräässä Hussshhhin kappaleessa on hieman QOTSA-tyylinen vaikeammin rytmitetty juttu, jonka basistimme keksi suurten ajatusten tyyssijassa eli vessassa.

Debyyttilevy Thirteen tuli 2006. Millainen sen vastaanotto oli kokonaisuutena, eli oliko sen saamat arvostelut odotettuja ja riittävän hyviä itsellenne?

– Thirteenista saatu palaute oli kirjavaa. Mukaan mahtui niin hyviä kuin huonojakin arvioita. Bändin miehistö on nähnyt jo sen verran maailmaa, että yltiöoptimismi on karissut pois. Sikäli palaute oli ihan odotusten mukaista. Ehkä eniten jännitti, paljonko bändiä tullaan vertaamaan erääseen kansainvälisesti menestyneeseen kolme kirjainta sisältävään suomalaisbändiin.

Niin, eli Velvetcutia on vertailtu pitkin matkaa muun muassa HIM:iin ja Entwineen. Haittaako vertailut tai miltä ne ylipäätään tuntuvat tai vaikuttavat bändin biisien tekoon treeniksellä? Yrittääkö sitä kuullessaan vertailua muihin, jotenkin tiedostaa asian ja pyrkiä muutokseen vai syntyykö materiaali ilman tuollaisten asioiden miettimistä?

– HIMiin vertaamista kartetaan nykyään kuin ruttoa. Velvetcut syntyi vuosituhannen vaihteessa, jolloin HIM oli juuri julkaissut debyyttinsä. Se kolahti erittäin kovaa, joten vaikutteita ei voi kiistää. Samoista yhteyksistä tuttu Hiili Hiilesmaa tuotti ensimmäisen EP:mme vuonna 2001 ja häntä ohjeistimme kitkemään kaikki HIM-vaikutteet pois. Debyyttimme julkaistiin monien mutkien kautta vasta viisi vuotta myöhemmin ja se oli tavallaan tuon aikakauden tilinpäätös. Debyytin jälkeen on kieltämättä ollut halu tehdä persoonallisempaa musiikkia, mutta biisit ovat löytäneet nykyisen muotonsa lopulta ihan luonnostaan. Omat kuuntelutottumukset ovat myös muuttuneet. Hussshhhin kohdalla lähimmät vaikutteet löytyvät muualta kuin kotimaasta. Toki HIM ja Entwine oli Thirteen-debyyttimme kohdalla vain osa totuutta, mutta näitä mielellään nostettiin esiin. Toisaalta tyylimme muutos on aika raukkamaista, sillä nykyään täytyy olla aikamoinen anarkisti, että uskaltaa julkaista HIMin tyylistä materiaalia.

Teillä on ollut jonkinlainen goottirock-leima myös. Mutta ei ainakaan uusimmalla äänitteellänne niin hirmuisesti suoranaista goottailua kuule.

– Leima elää varmasti sitkeässä, vaikka tekisimme kansantanhulevyn. Sikäli sitä vastaan on turha taistella, joten jokainen kutsukoon miksi haluaa. Parempi keskittyä vain musiikin tekemiseen eikä miettiä liikoja.

Velvetcut osallistui parisen vuotta sitten myös Fireboxin julkaisemalle triplalevylle, jossa osallisena olivat myös yhtyeet SaraLee ja Gotham O.D.!

– Meitä pyydettiin mukaan, joten nauhoitimme pari biisiä. Projektin tarkoitus oli promota bändejä, joten sikäli se varmaan täytti tarkoituksensa. Lopullista vaikutusta on erittäin vaikea arvioida, mutta ehkäpä joku uusi kuulija löytyi tuota kautta.

Onko mainitut yhtyeet muutenkin teille jonkinlaisia hengenheimolaisia. Käsittääkseni jotain muutakin yhteistyötä heidän kanssaan on ollut?

– Olemme tavallaan kaikki samalla yhtiöllä sekä meillä oli yhteiset keikkamyyjät. Teimmekin joku vuosi sitten yhteisen rundin. Mukavia tyyppejä tuohon retkueeseen kuului, joten yhteistyö oli varsin luonnollinen jatke. Musiikillisesti varmaan kaikki ovat menneet nyt omia latujaan, mutta meidät oli helppo niputtaa yhteen.

Millaisen vastaanoton Velvetcut on saanut meillä ja maailmalla? Kuitenkin jos musiikkianne ajattelee, ette ole ihan sitä kuuminta hottia, mistä markkinat pullistelevat, mutta ei tietenkään tarvitse ollakaan.

– Uusi albumi tehtiin vailla minkäänlaisia paineita täysin kompromissittomasti. Biisit ovat polveilevia ja pitkiä. Tavallaan ajattelimme osuvammekin siihen rakoon, jota markkinat eivät ole pullollaan. Palaute on ollut pääosin varsin hyvää, mutta eihän tällä tule elantoa tienaamaan. Olemme olleet siitä tietoisia, emmekä antaneet sen vaikuttaa musiikkiin.

Nyt on levy ulkona. Minkä verran keikkaa sen tiimoilta on tuloillaan ja pääseekö nyt isommille lavoille?

– Nämä asiat ovat pitkälti muiden kuin meidän käsissä, mutta en usko lavojen tavattomasti suurenevan. Määrällisesti kalenteriin mahtuisi enemmänkin keikkaa, joten innokas keikkamyyjä ottakoot yhteyttä. Tällä hetkellä keikkamyynti on liikaa meidän itsemme harteilla.

Nyt kun Hussshhh on julki, millaisia tavoitteita Velvetcutilla on nousta kohti päämääriään? Ja mitä nämä päämäärät ylipäätään ovat?

– Tavoitteena on tavoittaa musiikkimme kohdeyleisö. Moni uuden albumin kuullut on ollut hieman yllättynyt kuulemastaan, joten toivomme, ettei bändiämme sivuutettaisi ainakaan virheellisten mielikuvien perusteella. Mikäli materiaali ei kuuntelun jälkeen uppoa, se on meille ok. Meistä tietämättömät korvaparit yritämme tavoittaa tekemällä ihan perustyötä.


Kotisivu: www.velvetcut.com
Julkaistu: 2009-03-06
Toimittaja: Petri Klemetti