Haastattelut


Aiden - Huhtikuun vierailija


Aiden on vahvassa nousukiidossa oleva emo/punkrock-yhtye Seattlesta, USA:sta. Bändi kiertää parhaillaan Eurooppaa, ja saapuu piakkoin Suomeenkin vetämään jopa kaksi perättäistä keikkaa. Laulaja ja keulahahmo Will Francis ehti kiertuekiireiden lomassa vaihtamaan muutaman sanan Noisen kanssa.

Olette siis tien päällä juuri nyt? Miten kiertue on edennyt tähän asti?

– Tämä on ollut kaikkien aikojen paras pääesiintyjäkiertueemme. Keikat ovat olleet mielettömiä, ja fanit huutaneet kurkku suorana. Mahtava kokemus. Tätä kirjoittaessa olemme seitsemättä päivää Iso-Britanniassa ja odotan jo kovasti mantereelle pääsyä ensi viikolla.

Esiinnytte Helsingin Nosturissa huhtikuun 20. ja 21. päivä. Tätä ennen Aiden kävi Suomen kamaralla viime vuoden Provinssirockissa. Onko jotain erityisiä muistoja tuosta tilaisuudesta tai maastamme ylipäätään?

– Kyllä, pari juttua on jäänyt mieleeni. Ensinnäkin koko festivaali oli uskomaton. Saimme loistavan vastaanoton yleisöltä heti alusta alkaen, ja soitimme vielä juuri ennen Tori Amosta, mikä oli ISO juttu minulle. Pääsinpä vielä kuvaankin Torin kanssa, muutuin saman tien silkaksi fanipojaksi tavatessani hänet.

– Toiseksi… Kun olimme aamuviideltä ajelemassa pois festarialueelta kohti lentokenttää, näimme kaksi ilkialastonta miekkosta hölkkäämässä tien vartta pitkin. Se oli kohtalaisen outoa, eikä ihan heti unohdu mielestä.

Keikoista puheenollen, mikä on ollut huonoin keikkakokemuksenne kautta aikain?

– No hitto… kyllä niitä huonojakin on riittänyt. En silti osaa sanoa yhtä kehnointa, sori.

Olette kiertäneet HIMin kanssa, mitä mieltä olet herra Valon yhtyeestä?

– Mielestäni he ovat yksi parhaista rockyhtyeistä koko maailmassa. Ja bändin jäsenet mitä mukavimpia ja vilpittömämpiä herrasmiehiä. Oli kunnia ja nautinto saada mahdollisuus soittaa heidän kanssaan.

Tuoreelta Conviction-albumiltanne löytyy punkrock-vaikutteita ja särökitaraa, mutta valtaosin se on melko poppia kamaa. Miten itse määrittelisit oman musiikkityylinne?

– Rakastan melodioita ja yksinkertaisia poplauluja. Olen kasvanut Nirvanaa ja Nofx:ia kuunnellen, ja sieltä lienee peräisin viehtymykseni särökitaroihin. Poppijutut taas tulevat Beatlesin ja The Smithsin suunnilta. En oikein osaa kuvailla tyyliämme, se on sekoitus monia erilaisia vaikutteita.

Aidenin sanoituspuoli on yleisesti ottaen varsin tummasävyistä. Kuinka paljon ne perustuvat tosielämän tapahtumiin, omiin elämänkokemuksiisi?

– Suuri osa lyriikoista pohjautuu omiin elämänkokemuksiini, kyllä. Uskon myös että tragedia on hyvä motivoija ja inspiraationlähde. En voi kontrolloida asioita, jotka purkautuvat ulos kynästäni ennen kuin ne löytävät tiensä paperille. Ne tulevat ikään kuin itsestään. Outoa.

Onko Aiden-biisin kirjoittaminen hankala prosessi? Kirjoitatko uutta materiaalia myös kiertueilla ollessasi?

– Ei se ole ollenkaan hankalaa. Sisälläni on vielä paljon sanomattomia asioita. On aina vain ajan kysymys milloin ne ulostautuvat esiin muiden kuultaviksi. Kirjoitan paljon myös tien päällä.

Mitä Seattlen musiikkipiirit merkitsevät teille, 90-luvulta nykypäivään?

– Olen varma että siellä oli hyvin erilaista 90-luvulla. Silloin voitiin varmastikin puhua aidosta yhteenkuuluvuuden tunteesta ja todellisesta "Seattle-scenestä". Nykyään se on pelkkä ryhmä kusipäitä, jotka yrittävät nokittaa toinen toistaan. Muutamaa bändiä lukuunottamatta emme katso kuuluvamme mihinkään Seattle-sceneen. Emme majaile trendikkäillä asuinalueilla tai hengaile Cha-Cha-Loungen kaltaisissa in-paikoissa. Seattlelaiset ovat olevinaan hyvinkin cooleja. Me emme siihen porukkaan pahemmin sovellu, olemmepa vain ryhmä Curea ja Misfitsiä kuuntelevia nörttiskidejä.

Missä näet Aidenin kymmenen vuoden kuluttua?

– En tosiaankaan tiedä. Olisi tietysti hienoa soittaa loppuunmyytyjä stadionkiertueita ympäri maapalloa. Saahan sitä unelmoida, eikös?

Aidenilla ei todennäköisesti ole pulaa nuorista naispuolisista faneista. Onko kukaan näistä faneista koskaan heittäytynyt liian tuttavalliseksi tai alkanut peräti riivata jotain teistä?

– Ei minua ainakaan ole kirjaimellisesti vainottu. Joskus joku ei ole välttämättä meinannut ymmärtää missä raja menee, ja ylittänyt sen useamman kerran. Sellainen on ikävää. Sitä tahtoisi, että kaikki olisivat tyytyväisiä, mutta ei se vaan aina mene niin.

Kun teillä on kaksikin keikkaa Helsingissä, niin oletteko jo miettineet miten vietätte luppoaikanne täällä?

– En tiedä, eiköhän me jotain keksitä. Itse ainakin aion päivällä vähän kierrellä kaupunkia ja katsella ympärilleni.

Noista kahdesta show'sta ensin julkistettu myytiin loppuun ennätysajassa. Aidenilla vaikuttaa siis olevan runsaasti ystäviä täällä päin. Haluatko vielä sanoa jotain suomalaisille faneillenne?

– KIITOKSIA AIVAN HELVETIN PALJON! En olisi ikinä voinut edes kuvitella, että saisin mahdollisuuden matkustaa Suomeen, saatikka soittaa loppuunmyytyjä keikkoja siellä. En malta odottaa tapaavani teidät kaikki. Tiedossa on kunnon hikiset ja tanssintäyteiset bileet. Get ready for Hell!


Kotisivu: www.aiden.org
Julkaistu: 2008-04-11
Toimittaja: Juho Typpö