Haastattelut
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis.
Kometa - Pontikka, pyhä henki ja rakkaus
Kolmen pitkän vuoden jälkeen voimatrio Kometalta on ilmestynyt toinen pitkäsoitto, A Strange Revelation, jonka myötä yhtye siirtyi Johanna Kustannuksen talliin. Laulajakitaristi Olavi Vänttinen ja rumpali Timo Kinnunen kävivät Radio Noisessa kertomassa yhtyeen kuulumisia. Vaikka aikaa kului ennen kuin toinen levy valmistui, yhtye kiistää puheet traditionaalisen vaikeasta toisesta albumista.
- Tämä oli ihan yhtä vaikea kuin se ensimmäinenkin. Jotenkin pitää saada se levy tehtyä ja julkaisijakin löytää, Olavi kertoo.
- Sehän oli suorastaan yllättävän helppo, Timo toteaa. - Saatiin läjään ihan hyvä paketti.
Parin viime vuonna on saattanut kuulla Kometan keikoilla useita uusia biisejä, myöskin sellaisia, jotka eivät levylle asti päätyneet. Olavi kertoo kappaleiden testaamispolitiikasta.
- Meillä se menee niin, että niitä biisejä pitää ensin hieman koetella. Jossain vaiheessa tulee sellainen fiilis, ettei tämä nyt oikein toimi, että jätetäänpä tuo kokonaan pois. Just ennen kuin menee äänittämään tulee sitten yleensä sellainen suma, että tulee useampi biisi, ja ne on yleensä melkein niitä parhaimpia. Esimerkiksi uudella levyllä kappale Quit on tällainen.
Timo näkisi mieluusti että tällainen spontaanimpi ote sävellystyöhän lisääntyisi.
- Ainakin henkilökohtainen mielipide on se, että pitäisi pyrkiä pois tällaisesta pidemmän ajan laatutarkkailusta ja puskea kappaleita vähän kiivaammin pihalle. Kolme vuotta on pikkaisen liian pitkä väli levyille. Jäätiin ehkä vähän laakereillemme lepäämään.
Eräs aikaa vievä seikka oli uuden julkaisijan löytäminen. Trio äänitti jo puolitoista vuotta sitten neljän kappaleen demolevyn, jota se sitten lähetteli eri paikkoihin. Johanna Kustannus ei kuitenkaan suoranaisesti kiinnostunut yhtyeestä demon, vaan keikan perusteella.
- Pekka Aarnio Johannasta tuli katsomaan meitä Factoryyn ja kävi ilmi, ettei se edes ollut kuunnellut sitä demoa, Olavi selittää.
Sen jälkeen mies innostui kuuntelemaan levyä ja diili syntyi. Kolmatta levyä ei kuitenkaan tarvitse odottaa yhtä kauan.
- Seuraava levy tulee vuoden päästä, laulajakitaristi lupaa.
Yhtye pyrki A Strange Revelationilla lähestymään biisintekoa hieman uudelta kantilta ja lopputuloksesta tulikin varsin erilainen kuin Like a Light Bulb. Selkeimpiä eroja on melodiapainotteisuus.
- Ja olisiko se myös hivenen suorempi levy, Timo pohtii. - Se ei kuitenkaan ole ihan niin kierrepotkivaa.
- Joo, on se vähemmän kimurantti, Olavi myöntää. - Sitä on vähän miettinyt, että miten niitä biisejä oikein tehdään. Oikeasti hyvän biisin tekeminen on tosi vaikeaa. Verrattuna edelliseen, olen ehkä yrittänyt enemmän sellaista, että jollain melodioilla kuljetetaan biisiä kuin että siinä olisi vaan pelkkää myllytystä.
Rankemman revittelyn tilalla on muutama epätyypillisen hidas ja tunnelmallinen kappale, kuten albumin nimelliseen ”ilmestys”-teemaan läheisimmin kytkeytyvä Holy Spirit. Se ei kuitenkaan sinänsä edusta tuoretta linjausta, sillä kappale on hyvinkin vanhaa tekoa.
- Sitä ei ole soitettu pitkään pitkään aikaan, Timo selittää. - Alkuperäinen versio on tehty yli kymmenen vuotta sitten. Vasta nyt pystyttiin tekemään se sillä tavalla kuin ajateltiin silloin.
Uuden levyn sanoituksista puolestaan löytyy mm. pontikkaa, pyhää henkeä ja...?
- ...sitä rakkausosastoa. Siinä se pyhä kolminaisuus sitten taisi ollakin: Pontikka, pyhä henki ja rakkaus, Olavi naurahtaa.
Kun etsitään Kometalle keskeisimpiä musiikillisia elementtejä, Olavi päätyy listaamaan perusasioita.
- No se rytmi. Ja se melodia. Ja jos kerran on laulua niin pitäähän siellä jotain sanojakin olla, tai äänteitä.
Ikivanhan kliseen mukaan soittaja kuuntelee aina oman soittimensa kautta musiikkia. Kometan rumpalille tuo ei mikään itsestäänselvyys kuitenkaan ole.
- Se mikä tässä uuden levyn yhteydessä ja sitä tehdessä on ollut enemmänkin tapetilla, on laulun tulkinta. Laulu on kuitenkin ihan älyttömän tärkeä juttu. Jos siellä joku laulaa, niin sitähän ihminen vaistomaisesti kuuntelee.
- Sekin on ehkä sellainen evoluution mukaansa tuoma juttu, Olavi jatkaa.
- Ihmisääni on kuitenkin se minkä sen huomion kerää. Jos ne apinat olisivat kommunikoineet sähkökitaran välityksellä, tilanne voisi olla eri.
Jos pitäisi etsiä jokin määritelmä kuvaamaan Kometan musiikkia, pelkkä rock riittäisi Olavin mielestä mainiosti.
- Alkaa melkeinpä tuntua, että se on kaikkein paras. Itse olen ajatellut, että tämä on sellaista 2000-luvun rockmusiikkia. Mutta se mitä tuo kullekin merkitsee, vaihtelee. Nykypäivänä esimerkiksi ”rock-baarit” ovat oikeasti hevibaareja. Minä taas itse ajattelen tämän rock-musiikin sellaisena kuin mitä se ehkä alun perin tarkoitti. Jonkinlaista vapautta ja elämän sykettä. Siihen jatkumoon Kometa tähtää.
Kotisivu: www.kometa.ws
Julkaistu: 2008-04-11
Toimittaja: Tom Sundberg