When The Empire Falls – Suunta ulkomaille

Tampere on metallikaupunkina varsin vaisu. Kaupungin maine musiikkimaailmassa on ollut pitkälle glam rock -yhtyeiden kuten Negativen ja Uniklubin varassa, manserockia ohittamatta. Muutosta asetelmaan.tekee uusi uljas thrash metal -ryhmä nimeltään When the Empire Falls, joka julkaisi juuri ensimmäisen levynsä.

Aloitetaan siitä, että kaikilla bändin jäsenillä on taustaa muistakin yhtyeistä. Miten tienne sitten löysivät yhteen ja missä olosuhteissa When the Empire Falls sai alkunsa?

– Markus (Härkönen – kitara) ja minä (Rami Jämsä – kitara ja taustalaulu) tapasimme palomiesopintojen lomassa ja mietimme, että olisi mukava palata soitannollisille juurille ja perustaa yhteinen bändi. 2005 palasimme Tampereelle ja aloimme tehdä kimpassa ensimmäisiä biisejä. Heavy/thrash-osastollehan nuo riffit veivät. Homma alkoi tuntua sen verran mukavalta, että kutsuimme joukkoihin saman tien vanhan ystäväni Rollen (rummut). Rolle taas tunsi Tanskin (laulu) jo vuosien takaa yhteisistä heviprojekteista. Muutamien basistivaihdoksien jälkeen kokoonpano vakiintui nykyiseen muotoonsa. Muutaman kuukauden treenaamisen jälkeen olikin demon äänitysten vuoro.

Seinäjoella järjestetty Alku-tapahtuman voitto toi When the Empire Fallsille keikan kuinkas muuten kuin Provinssirockiin. Millainen kokemus tämä Alku oli?

– Se oli keikka muiden keikkojen joukossa. Voittajalle luvattiin keikka Provinssiin ja päätettiin käydä hoitamassa homma kotiin!

…ja millainen kokemus oli vetää itse Provinssissa, tuskin kuitenkaan pääsitte heti isolle lavalle vetämään?

– Provinssin keikka oli erinomainen, vaikka sivulavalla olikin ja klo 14 lauantaina. Yleisöä oli mukavasti ja tuntuivat diggaavan meiningistä.

Yhtyeen jäsenten taustalta löytyy muun muassa bändejä kuten Convulse, Puhelinkoppi ja Pornorphans. Millaisella fiiliksellä noita aiempia kokoonpanoja muistelee nyt?

– Myös Essentia ja kymmeniä muitakin. Kaikki soittaminen bändeissä vie soittajaa eteenpäin. Kimppasoittamista ei muuten opi kuin bändissä. Kaikenlaisia guruja kyllä pyörii kellareissa, jotka ovat yksin treenanneet kymmenen vuotta rudimentteja ja helvetin nopeita kitaraslickseja. Se nyt vaan on niin, että soittamisessa on kyse paljolti aivan muusta kuin oman instrumenttinsa erinomaisen hallinnan todistelusta.

Kun on soittanut death metallia, hardcorea ja muuta, tulee halu kokeilla vielä heavy/thrashia, vai miten tarkalleen ottaen When the Empire Fallsin tyyliksi muodostui nimenomaan melodinen heavy/thrash?

– Vuonna 1985 sain ensimmäisen oman c-kasetin. Tuo kasetti sattui olemaan Iron Maidenin Powerslave. Seuraava kassu olikin Metallican Master of Puppets. Vuodet 1985 – 1994 kuluikin sitten heviä ja metallin eri alalajeja soitellessa. Ja kaipa tuo Pornorphans jonkin sortin goottirockia oli, että ei tässä mitään olla lähdetty yhtäkkiä kokeilemaan. Oli halu palata musiikillisille juurille. Ja onhan tuo hevinkuuntelu ollut päivittäistä jo 23 vuoden ajan.

Pari sinkkua ehti tulla ennen täyspitkää. Käsittääkseni sinkut saivat aika hyvän vastaanoton, mutta millaisena esipromona levyä ajatellen koette sinkkujen olleen?

– Sinkut saivat hyvän vastaanoton ja toimivat erinomaisena promona täyspitkää ajatellen. Ykkössinkku oli listan sijalla kaksi ja kakkossinkku listakolmosena.

Huhu kertoo, että bändi olisi saanut levytyssopimuksen jo ensimmäisen keikkansa perusteella. Miten tämä on mahdollista?

– Ei se mikään huhu ole. Tervetuloa keikalle katsomaan, niin ei tarvitse ihmetellä. Kun on hyvät soittajat ja kaikilla 10 – 20 vuoden kokemus bändisoitosta ja vielä kemiakin toimii, niin homma on hallussa heti alusta alkaen.

Ja toinen huhu kertoo, että Poko olisi sainannut bändin, koska metalli on muotia, vaikka aika uskomattomalta väite kuulostaa. Miltä tällainen sättiminen tuntuu?

– Ettei olisi toimittajan oma keksimä huhu, heh.

No ei valitettavasti.

– En ole aikaisemmin kuullutkaan. No jokatapauksessa levy-yhtiöiden bisnes on kustantaa ja myydä levyjä. jos metalli on suosittua, niin aika itsestään selväähän on, että levy-yhtiöt haluavat talliinsa myös hevibändejä. Jos Poko haki heviä, niin heviä se myös sai! Enemmän olisin huolissani, jos kukaan ei haluaisi julkaista metallia.

Bändin itsensä nimeä kantava debyyttilevy on nyt sitten ilmestynyt hetki sitten. Millaiset odotukset levyn tuomaan hyötyyn ja maineeseen sisältyy?

Debyyttialbumi julkaistiin 20. helmikuuta. Tarkoituksena on saada sen verran jalkaa ovenrakoon, että pääsee jatkossakin julkaisemaan omia hengentuotteitaan muiden rahoilla. Ja keikkailu on sen verran mukavaa touhua, että pidemmät kiertueet sekä koti- että ulkomaillakin olisivat erittäin tervetulleita jossain vaiheessa.

Onko bändin musiikillista kuulunut vertailuja johonkin suuntaan tai oletteko itse julkisesti verranneet itseänne muihin bändeihin?

– Aika harva bändi on kyennyt keksimään pyörää enää uudestaan, emmekä mekään sitä tee. Kyllähän nuo 80-luvun hevisuuruudet ja muutamat uudemmatkin bändit saattavat taustalla joskus kummitella. Itse väittäisin kuitenkin, että oma soundi on jo löytynyt.

Biisien titteleissä on havaittavissa jonkinlainen maailmanlopun teema. Kerrotko tarkemmin teidän sanoituksista? Miten sanoitukset syntyy?

– Kyllähän nuo sanoitukset aika maailmanlopun tunnelmissa kulkevat. Tosin tarkemmin, kun niitä lueskelee, huomaa tarinoita maailmanpolitiikasta, lohikäärmeistä ja parisuhteistakin. Eli kirjo on laaja. Tuo meidän laulaja Tommi on niin synkkä ja skitsofreeninen poika.

Bändin jäsenet eivät ole enää mitään teinipoikia, joten uskoisi asetettujen tavoitteiden olevan realistisempia.

– No junioriosasto on vasta 24 vuotta ja tutankhamonosasto sitten kymmenen vuotta vanhempaa. Hahaa! Kyllä se vaan on niin, että jos mitään ei koskaan uskalla haluta, niin mitään ei myöskään koskaan saa. Eli realistisena tavoitteena on päästä ulkomaille soittamaan.

Bändin nimeä kantavasta biisistä on pyörinyt video ainakin Headbanger´s Ball -ohjelmassa. Kerrotko videon teosta, juonesta ja muusta? Oletan, ettei tekobudjetti suuren suuri ollut.

– Se on pyörinyt myös Spanking News -ohjelmassa muutamaan otteeseen. Paskat siinä mitään erikoista juonta ollut vaikka miljoonaluokan budjetti olikin. Soiteltiin ilta ja yö kimpassa ja naurettiin välillä helvetisti. Välillä basisti nukahti ja sitä sitten tarvitsi potkia hereille. Mutta kyllä ammattimies vetää kun sen aika on.

Levyn tiimoilta on nyt muutamia keikkoja tulossa ympäri maata. Millä fiiliksillä lähdette tien päälle ja mitä yleisö voi odottaa näkevänsä?

– Lisää keikkoja on tulossa kokoajan. Fiilikset ovat hyvät. Kun on mukava ja hyvä bändi kasassa, ei paljon tarvitse murehtia. Tulette näkemään ja kuulemaan energisen ja hyvin soittavan bändin, jolla on vielä hyvät biisit ja maailmanluokan laulaja messissä. Ehkä kakkoslevyn jälkeen on varaa ottaa mukaan tulta syöksevä lohikäärme ja logonmallinen avaruusalus! Get down!

Kiitos haastattelusta.

– Luu kurkkuun!

Haastattelu julkaistu : 2008-03-06
Kirjoittaja : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua