Haastattelut


Deadbird - Vihasta, surusta ja luonnon kauneudesta


Tuore brittiläinen pienkustantamo Codebreaker on lyhyen toimintakautensa naarannut doomin, hardcoren ja metallin syviä, tummia vesiä poikkeuksellisen hyvällä menestyksellä. Nyt se on tehnyt ehkä huikeimman löytönsä. Noise.fi:llä on nyt kunnia haastatella juuri The Head and the Heart -debyyttinsä julkaissutta arkansasilaista sludge/doom-ryhmää, Deadbirdiä. Kysymyksiin vastaili kitaristilaulaja Chuck Schaaf.

Moni ei ole varmastikaan ikinä kuullut Deadbirdistä, joten kerro keitä olette ja mitä te teette?

- Me olemme Todd (Bohannon) alaäänihyökkäyksessä, Phillip (Schaaf) rummuissa ja laulussa, sekä Alan (Short) ja Chuck, molemmat kitarassa ja laulussa. Yritämme parhaamme mukaan tehdä raskainta mahdollista musiikkia. Keskitymme luomaan jotain mitä haluamme kuulla, mutta jota emme kuitenkaan ole vielä kuulleet.

Mikä johti Deadbirdin perustamiseen?

- Minä ja veljeni Phillip olemme soittaneet yhdessä silloin tällöin kymmenen vuoden ajan. Vuoden 2002 lopussa juttelin hänen kanssaan Deadbirdin perustamisesta. Päätimme, että tällä kertaa aiomme luoda jotain pysyvää ja että tämä bändi pysyy kasassa tapahtui mitä tahansa. Vähän ajan kuluttua tapasimme Alanin, jonka tunsimme miehen edellisestä bändistä, ja aloimme jammata. Me kirjoitimme ensimmäisen levymme näin, ilman bassoa. Vasta toukokuussa 2004 löysimme basistin. Toddin pirun iso bassovahvari ja julmetun paksu soundi auttoi kasvattamaan bändin yleissointia aika lailla.

Tiedän, että sinä olet soittanut Rwake-nimisessä bändissä. Minkälaiset musiikilliset taustat muilla yhtyeen jäsenillä on?

- Kuten sanoin, minä ja veljeni soittelimme yhdessä ennen kuin liityin Rwakeen ja muutkin jätkät ovat soittaneet bändeissä useita vuosia. Periaatteessa olemme vaan joukko vanhoja metallipäitä, jotka edelleen rakastavat metallimusiikin kuuntelemista ja soittamista.

Jos olisi pakko verrata Deadbirdiä muihin bändeihin, sanoisin varmasti jotain tyyliin ”sekoitus Eyehategodia ja Neurosista”, mutta kaiken kaikkiaan musiikkinne on todella omaperäinen ja tuore näkemys sludge/doom-tyylisestä metallista. Miten itse kuvailisit Deadbirdin musiikkia?

- Arvostamme ystävällisiä sanojasi. Molemmat edellä mainitut yhtyeet ovat loistavia, ja niillä on varmasti ollut vaikutusta musiikkiimme, mutta emme tietoisesti yritä kuulostaa keneltäkään. Me yritämme nähdäkseni tehdä jotain joka koskettaa meitä ja josta huokuu tietynlaista eeppisyyttä. Hiomme jatkuvasti soundiamme ja etsimme herkeämättä parempia kamoja joilla saisimme mahdollisimman tuhoisia säveliä ulos.

Minkälaiset artistit ja ilmiöt ovat vaikuttaneet musiikkiinne?

- Minulle henkilökohtaisesti tajunnanräjäyttävää oli kuin kuulin Masters of Puppetsin 12 vuoden ikäisenä. Se vaikutti syvästi elämääni ja ohjasi minut uudelle polulle. Ensimmäinen kerta kun näin Neurosiksen oli toismaailmallinen kokemus, jota ei pysty selittämään millään tavalla. Vaikutuin siitä todella syvästi. Black Sabbathin levyt ja alkuperäisen kokoonpanon näkeminen livenä ovat myös vaikuttaneet. Tietyt psykedeeliset ja laittomat huumeet ovat varmasti vaikuttaneet siihen miten ja miksi me teemme musiikkia. Ja elämä yleensä; se viha ja suru joka tämä maailma meissä synnyttää.

Minkälaisista yhtyeistä olet tällä hetkellä innostunut?

- Minä olen kuunnellut paljon black metalia viime aikoina; Leviathania, Gorgorothia, Enslavedia, Satyriconia ja Darkthronea. Myös Cult of Luna on potkinut perseelle viime aikoina. Uusi Corrosion of Conformity on killeri. Tämän lisäksi on tullut kuunneltua Big Businessia, Buried at Seata (rip), Buried Insidea, Minskiä, Pelicania, Abandonia, vanhaa Whiskeytownia, Dwight Yokamia, OM:ia ja mahtavaa Rwakea.

Teidän debyyttinne The Head and the Heart on yllättävänkin monivivahteinen ja sielukas. Miten onnistuitte väistämään niin monen sludge-henkisen yhtyeen helmasynnin, eli puuduttavan monotonisuuden?

- Halusimme kirjoittaa lauluja, jotka liikkuisivat ja virtaisivat alusta loppuun. Yritämme keskittyä dynamiikkaan, ja pyrimme tekemään kokonaisen kappaleen, ei pelkästään riffiryppäitä. Tämän lisäksi pyrimme aina jonkin sortin eeppisyyden tuntuun.

Vaikkakin raakaa ja raskasta, teidän musiikissa on on syvä emotionaalinen ulottuvuus. Voisitko kertoa hieman minkälaisia teemoja voi löytää musiikistanne?

- Kuten sanoin aikaisemmin, musiikkimme peilaa ehdottomasti tuntemaamme vihaa ja surua, mutta meitä inspiroi myös luonnon kauneus. Me asumme Ozark-vuoristossa ja saamme jatkuvasti muistutuksia tuosta elämän aspektista katsomalla ympärillemme.

Kirjoitatteko yhdessä sanat, vai onko teistä joku erityisen kunnostautunut kynäniekkana?

- Meillä kaikilla on ideoita lyriikkoihin. Useimmiten se joka hoitaa vokaalit siinä kohtaa biisissä myös kirjoittaa sanat siihen.

Kirjoitatteko tietyistä aiheista, vai abstraktimmista teemoista?

- Ne ovat enimmäkseen abstrakteja ideoita, jotka on kirjoitettu kuvaamaan tunnetta, unta tai psykedeelistä kokemusta. Kyseessä on kai pikemminkin henkilökohtainen reflektio kuin mikään poliittinen tai filosofinen viesti.

Olette kotoisin Fayettevillestä, Arkansasin osavaltiosta. Kuuluuko tämä mielestäsi musiikissanne?

- Fayetteville on aika avomielinen pieneksi eteläyhdysvaltalaiseksi kaupungiksi ja meidän on ollut varsin mukava soitella täällä. Vuoret, joet ja peltotiet vaikuttavat myös ehdottomasti fiilikseen. Taivas kirkkaana talviyönä voi olla hyvin inspiroiva.

Miten lähditte rakentamaan levyn musertavan intensiivistä äänimaailmaa?

- Me äänitimme levyn paikallisen äänivelhon, Dwight Chalmersin kanssa. Hänellä on studio nimeltään The Listen Laboratory. Tulimme hänen luo ideoidemme kanssa ja kerromme suunnilleen minkälaisen soundin me halusimme levylle. Hän onnistui mahtavasti konkretisoimaan ideamme levylle. Me vain halusimme tehdä ison ja avonaisen levyn, jossa on erittäin livemäinen sointi. Käytimme useita erilaisia kitara- ja bassovahvistimia raskaampiin osiin ja akustisia kitaroita rauhallisimpiin kohtiin, mikä mielestäni toi lisää tunnelmallisuutta levylle.

Minkälainen yhtye Deadbird on livenä?

- Me olemme aika raakoja ja meluisia ja käytämme paljon vahvistusta. Me hiomme jatkuvasti tätä puoltamme, mutta luulen, että se tulee aina olemaan osa soundiamme. Me työstämme parhaimmillaan kappaleita joiden pitäisi soljua liveympäristössä paremmin kuin jotkut The Head and the Heartin kappaleet.

Luuletko, että voisimme joskus mahdollisesti nähdä Deadbirdin Euroopassa?

Toivon mukaani. Se on ehdottomasti yksi asioista, joihin tällä hetkellä pyrimme. Me yritämme parhaillaan organisoida kiertuetta täällä kotipuolella.

Noise.fi kiittää haastattelusta. The Head and the Heartin arvio löytyy täältä.


Kotisivu: www.deadbird.net
Julkaistu: 2005-03-22
Toimittaja: Tom Sundberg