Haastattelut


Nicole - Suljetut Ajatukset biisi biisiltä


Nicolen kakkoslevy Suljetut Ajatukset näki päivänvalon 27. lokakuuta 2004. Bändin laulaja-kitaristi Ilkka ja kitaristi Olli kommentoivat tuoretta levyään biisi biisiltä.

Valta

Ilkka: Väkevä avausraita. Yksi säkeistö puhtaalla laululla ja loppubiisi "turpaan-veto-keuhkojen-revittely"-fiiliksellä. Menee top kolmeen tän levyn biiseistä vetää livenä.

Olli: Selkeä levyn avausbiisi. Alun riffi antaa varmasti heti sellaisen kuvan, että mättöä on luvassa. Halusin, että biisi kasvaa loppua myöten, ja siinä onnistuttiin. Alku on vähän sellainen aneeminen pohjustus tarinalle, joka kertoo perheväkivallasta, ja sarkastiseen tapaan kyseenalaistetaan näiden miesten kieroutunut ajattelutapa. Yksi hienoimmista biiseistä soittaa livenä.

Suunta

Olli: Ainut biisi, jossa on kolme kertsiä, joten oli aika selkeä valinta sinkuksi. Kun ekaa kertaa vuosiin voitiin sovittaa kahden kitaran juttuja levylle, niin kilahdettiin Ilkan kanssa noihin kasikytluvun terssijuttuihin, ja tää oli lopputulos. Biisi kertoo valinnoista, joita elämän varrella teet. Toteat maailmassa epäkohtia, ja sulla on mahdollisuus valita oma suunta, johon kuljet. Annatko asian olla vai teetkö sille jotain. Jokaisella hevilevyllä pitää myös olla yksi kitarasoolo, ja se päätyi tällä kertaa tähän biisiin. Minuutin mittainen soolo ei ollut mikään tietoinen valinta, mutta jotain täytettä kohtaan piti saada. Ei muuta kuin Diabloa kuuntelemaan ja opettelemaan kitarasoolon tekoa. Kuusi tuntia myöhemmin se oli sävelletty ja narulla. Sen teon aikana huomasin, että pitäisi yrittää opetella soittamaan kitaraa.

Ilkka: Kiva terssi-väliosa ja hitti kertosäe. Kaikin puolin menobiisi. Niin, ja unohtamatta Ollin kaunista sooloa!

Sanasta Sanaan

Ilkka: Ehdottomasti parhaat huudot tällä levyllä. C-osa oli vielä pitkään erilainen, semmonen nopeampi hakkapaasa-kohta, mut vaihdettiin se sitten tähän, joka kyllä mun mielestä toimii paremmin. Kauniit viulut ekassa riffissä.

Olli: Yhdyn Ilkkaan. Tässä on kyllä väkevät huudot. Taitaa olla mun käsialaa hyvin pitkälti tämä biisi. Tämä syntyi jossain Diablon Eternium-jälkitunnelmissa keskellä yötä. C-osa oli tosiaan aluksi sellanen old-school-thrash-tyyppinen, mut sitten siihen tehtiin tollanen suoraviivaisempi julistus.

Ajaton

Olli: Tää biisi tehtiin kokonaan treenikämpällä. Istuttiin Ilkan kanssa alas ja alettiin rämpytellä ilmassa leijuvia riffejä. Koko biisi oli valmis kaikkine C-osineen ja sovituksineen yhdessä illassa. Monta kivaa riffiä ja mielenkiintoinen sovitus loksahtavat kohdilleen viimeistä iskua myöten. Ajaton on eniten tämän hetken Nicolea kuvastava biisi. Se myös sekoittaa yhteen biisiin kaikkien niiden bändien tyylisiä riffejä, mitä olemme viimeisen parin vuoden aikana itse paljon kuunnelleet (esim. Diablo / In Flames / KsE), ja joita tuntuu mukavalta soittaa tätä nykyä.

Ilkka: Valmistui ensimmäisten joukossa näistä uusista ja oli mun suosikkibiisi ennen studioon menoa, mutta nyt nämä kaikki on melkein samalla viivalla. Rullaa tosi hyvin alusta loppuun, ja vikassa kertsissä oleva kompin vaihto kruunaa koko biisin.

Saavumme

Ilkka: Lahjan kanssa ainut biisi, missä on pelkkää puhdasta laulua. Kertsissä tosin kyllä oli pieni huutojuttu, mutta studiossa korvasin sen laululla. Itse kertsi-riffiä muutettiin, kun rummut oli jo nauhalla, mutta onneksi ei niin radikaalisti muokattu, että Villen olis tarvinnut uudestaan soittaa. Kaikin puolin hittitavaraa.

Olli: Tähän biisin sovitettiin lauluja helvetin kauan. Tästä meinasi tulla hyvin pitkälti huutobiisi. Kelailtiin kuitenkin, että olisi hyvä laittaa vähän melodiaakin levylle, ettei tule liian puuduttava paketti. Tästähän tuli just sellanen kevyempi pala. C-osan medleyn alta voi erottaa suomalaisten satuhahmojen äännähdyksiä.

Piirteiden Suojasta

Olli: Tästä tuli taas tämän levyn meseily-biisi. Kaksi ekaa riffiä on rumpali Villen käsialaa, jonka päälle alettiin sitten vain sahata jotain junttausta. Ville groovaa kuin hirvi. Biisin vinksahtanut kertsi on aika väkevän kuuloinen.

Ilkka: Yksi suosikeista soittaa livenä. Säkeistön huutojen ajoituksissa oli vähän erimielisyyksiä studiossa, mutta päästiin kuitenkin hyvään kompromissiin. Kertsi vetää kunnolla turpaan.

Suljetut Ajatukset

Ilkka: Alotusriffi on mulle ehkä tämän levyn vaikein kohta soittaa, vaikka itse sen olen väsänny. Hmm… Äijämeiningillä paahdetaan juurikaan ilman breikkejä, ja lopussa on pieni venytys kurkulle.

Olli: Levyn henkilökohtainen suosikki. Eka biisi, joka saatiin levylle valmiiksi, joten vähän siitäkin johtuen tämä päätyi levyn nimeksikin. Ns. levyn äijähevibiisi junttibasarisäkeistöineen. Väkevät huudot ja toimivat lyriikat. Ainoana miinuksena ehkä biisin sovitus, mikä on vähän liian peruskamaa, mutta antaa silti kaipaamansa fiiliksen.

Lahja

Ilkka: Hannu tätä mietti pari kuukautta ennen studioon menoa, että josko nauhotettaisiin Lahja uudestaan, koska tämä on yksi all-time-favourite Nicole-biisi. Yllättäen mulle ehkä vaikein biisi laulaa, vaikka tätä nyt on tahkottu jo muutama vuosi.

Olli: Keikkabiisien kestosuosikki saa viimeisen naulan arkkuunsa? Ehkä tätä vieläkin livenä vedetään. Studiossa loppui vähän aika kesken eikä ihan viimeiseen asti ehditty hinkata, mutta mukava silti oli tehdä tällanen 2004-versio, josta huomaa bändin soundillisen kehityksen.

Taakse

Ilkka: Biisi oli valmis jo aika kauan ennen studiota. Sellaista Soulfly-tyylistä pomppumeininkiä.

Olli: Ilkan sormista tulee noita hittipomppuheviriffejä, vaikkei edes yrittäisi. Tässä on aika hyvä esimerkki siitä. Tämä biisi muistuttaa edellistä Odotus-levyä ehkä eniten tältä levyltä.

Aamun Seisaus

Ilkka: Taitaa olla pitkälti kokonaan meikäläisen väännös. Kertseissä kivaa köörihuutoa, jota saatiin hinkata aika kauan hyvän kuuloiseksi. Väliosan ja lopun "niska"-riffi pistää mukavasti kehon notkumaan.

Olli: Toinen levyn perus-Nicole-biiseistä. Mennään Odotuksen kaavan mukaan, vähän levareita, pirinää ja pörinää sekä loppuhehkuttelua. Yhtenä mausteena äijäköörit, joita oli mukava kokeilla myös Nicoleen.

Kaaos

Olli: Melkein pari vuotta vanha biisi. Tein tämän biisin kerran ennen treenejä, kun olin vähän etuajassa kämpillä. Miltei koko biisi tuli kertalaakista. Sellainen biisi, missä on pieni hengähdystauko, että voi keikalla yleisön kanssa hetken imeä happea keuhkoihin, kunnes taas räjähtää. Biisi loppuu kasarityylillä loppurämistelyyn, joka on aika hassun kuuloinen levyllä, mutta toimii silti. Lopettaa levyn raaston mukavalla tavalla.

Valve remix

Olli: Basistimme Jussin kaverin väsäämä remix, joka viimeistelee levyn lopun tunnelmaltaan hienosti. Biisi on vokaaleja ja sovitusta lukuunottamatta täysin erilainen kuin alkuperäinen versio. Tulee itsellä mieleen vähän joku In Flames -meininki. Kiva fiilistely levyn loppuun.


Kotisivu: www.nicoleband.com
Julkaistu: 2004-10-28
Toimittaja: Tero Kallio