Elektronisen musiikin pioneeri Erkki Kurenniemen näyttelyssä matkataan Kohti vuotta 2048

Näyttely Kohti vuotta 2048 esittelee suomalaisen elektronisen musiikin pioneerin, kokeellisten elokuvien tekijän ja tulevaisuudentutkijan Erkki Kurenniemen (s. 1941). Omaperäisenä visionäärinä tunnetuksi tulleen Kurenniemen elämää on hallinnut kaikenkattava taltiointiprojekti, jonka tavoitteena on ihmisen ja koneen yhdistäminen – ihmissielun toisintaminen tulevaisuuden tietokoneella.

Kiasman kokoaman näyttelyn runkona on Kurenniemen henkilökohtainen arkisto. Arkistomateriaali koostuu kymmenistä mapeista ja päiväkirjoista, tuhansista valokuvista, piirroksista, työpapereista ja muistiinpanoista, suuresta määrästä sähköisiä tallenteita sekä kameroista ja tietokoneista. Näyttelyssä nähdään valittuja paloja tästä laajasta ja monipuolisesta kokoelmasta. Sen myötä nousee esiin myös henkilökohtaisempi näkökulma tähän monialaiseen tekijään.

Näyttelyssä on esillä myös Kiasman kokoelmiin kuuluvia Kurenniemen lyhytelokuvia ja mediataideteoksia 1960-1980 –luvuilta sekä 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut DIMI-sähkösoittimet, jotka ovat peräisin Helsingin yliopiston musiikkitieteen studiosta ja Kiasman kokoelmista. Uunituoreena arkistolöytönä nähdään ruotsalaisen Jan Barkin ja Kurenniemen yhteistyönä tekemä kyberneettinen tietokoneanimaatio Spindrift (1966).

Englantilainen musiikkihistorioitsija Simon Reynolds kuvailee kirjassaan Retromania­: Pop Culture’s Addiction with Its Own Past (Faber & Faber, 2011) Erkki Kurenniemeä ”suomalaisena Karl-Heinz Stockhausenin, Buckminster Fullerin ja Steve Jobsin risteymänä”. Huolimatta uraauurtavasta toiminnastaan elektronisen musiikin ja musiikin teorian sekä tietokone- ja mediakulttuurin saralla, Kurenniemi on jäänyt suhteellisen tuntemattomaksi laajemmalle yleisölle.

Ensimmäisen kerran Kurenniemen erityislaatuinen tuotanto nousi esiin 2000-luvun alussa, kun helsinkiläinen elokuvaohjaaja ja kuvataiteilija Mika Taanila teki Kurenniemen elämästä ja ajattelusta dokumenttielokuvan Tulevaisuus ei ole entisensä. Sen jälkeen Kurenniemen 60-luvun elektroniset äänitykset ovat saavuttaneet kulttisuosiota maailmalla niiden tultua esiin kahden kattavan kokoelmalevyn (Äänityksiä 1963–73, Love Records cd, 2002 ja Rules, Ektro Records 2LP, 2012) julkaisujen myötä. Vuonna 2012 valikoima Kurenniemen tuotannosta sekä osia arkistosta oli esillä Kasselin dOCUMENTA(13) –näyttelyssä Saksassa. Sen myötä kansainvälinen kiinnostus Kurenniemen tuotantoa kohtaan on noussut entisestään.

Marraskuun ( 22.-24.11.) Pneuma-tapahtumassa Kiasma-teatterissa esitetään mm. Risto Jarvan ja Eino Ruutsalon lyhytelokuvia, joihin Kurenniemi teki musiikin. Lisäksi konserteissa kuullaan akustisille soittimille sovitettuja Kurenniemen sävellyksiä sekä musiikkia alkuperäisillä DIMI-instrumenteilla. Näyttelyn yhteydessä Kuvataiteen keskusarkisto julkaisee Erkki Kurenniemen arkiston aineistoista kootun sivuston Erkki Kurenniemi – Mies tulevaisuudesta, sekä e-kirjan Erkki Kurenniemi – A Man From The Future.

Kurenniemi lahjoitti suuren osan laajasta arkistostaan Kuvataiteen keskusarkistolle vuonna 2006. Tämän aineiston pohjalta on koottu Erkki Kurenniemi -sivusto, joka rakentuu kahdesta toisiaan tukevasta osasta. Arkisto-osuus tarjoaa laajalle käyttäjäkunnalle mahdollisuuden tutustua Kurenniemen ajatuksiin ja uran keskeisiin vaiheisiin alkuperäistekstien ja kuva-aineiston kautta. Tutkimusartikkeleista koostuva julkaisu Erkki Kurenniemi – A Man From The Future valottaa Kurenniemeä eri puolilta. Julkaisun kirjoittajina ovat media-arkeologi, FT Jussi Parikka, mediatutkija, professori Susanna Paasonen, kuvataiteilija, TaT Jyrki Siukonen, musiikintutkija, FT Kai Lassfolk, tutkija, FM Mikko Ojanen ja muusikko, TaM Jari Suominen. Sivuston ja julkaisun on toimittanut Kuvataiteen keskusarkiston tutkija Maritta Mellais. Sivuston arkisto-osuuden kielet ovat suomi ja englanti, e-kirjan englanti, suomenkielisin lyhennelmin. Erkki Kurenniemi – mies tulevaisuudesta –sivuston osoite on www.lahteilla.fi/kurenniemi/

Näyttelyn ovat yhteistyössä toteuttaneet Kuvataiteen keskusarkisto ja Helsingin yliopiston musiikkitieteen oppiaine ja Nykytaiteen museo Kiasma.

Mahdollisesti jotain samankaltaista