Eastpak-tunnelmia Nosturilta

Oli jo aikakin minunkin päästä todistamaan vuotuista Eastpak Antidote Tourin Suomen etappia. Tänä vuonna kiertuetta tähdittivät jenkkiläiset A Day To Remember, August Burns Red, The Ghost Inside sekä kanadalainen Living With Lions.

The Ghost Inside

The Ghost Inside

Kanadan pojat jäivät itseltäni tällä kertaa valitettavasti näkemättä, mutta hyvin olivat tuntuneet saavan yleisön lämpiämään; sen verran innokas meininki oli nimittäin loppuunmyydyllä Nosturilla heti seuraavana lavan vallanneen The Ghost Insiden keikan alusta alkaen. Korvia särkevää kiljumista, niskaan tippuvia crowdsurffaajia ja perusenergistä live-meininkiä bändin puolesta. Ei mitään valittamista, muttei toisaalta mitään uutta tai erikoistakaan.

August Burns Red

August Burns Red

August Burns Red on tässä parin vuoden sisällä ravannut Suomessa oikein urakalla, tämä oli nimittäin jo bändin kuudes (!) vierailu Suomessa sitten vuoden 2008. Bändin kova livekunto tuntuu joka kerta löytävän yleisönsä, niin tälläkin kertaa. Tasaisen energinen peruskeikkameno jatkui nyt August Burns Redinkin vuorolla. Tämä keikka nousi omaksi suosikikseni illan osalta,  vokalisti Jake Hurls osaa ottaa yleisönsä ja bändi kuulostaa tosiaan loistavalta livenä.

Turhien kikkailujen sijaan bändi tykitti alusta loppuun asti loistavan setin.

August Burns Redin jälkeen lavan valtasi illan pääesiintyjä, viime vuonna Provinssissakin loistokeikan heittänyt A Day To Remember. Ja taas, jo illan aikana tutuksi tullut meininki jatkui. Kova livekunto, innokkaana kirkuvat fanit ja moshpitissä heiluvat nyrkit…

Vähän Eastpak-ekstraa bändi tarjoili erilaisten oheishumputusten voimin, oli katosta putoavia ilmapalloja, vessapaperia ja jättimäistä Zorb-palloa, jonka sisällä vokalisti Jeremy McKinnon pyöri yleisön yllä. Itse en tälläisille kotkotuksille niinkään syty, etenkään tämäntyyppisillä klubikeikoilla, ne vievät mielestäni huomion turhaan pois olennaisesta, eli musiikista. Voin kuitenkin kuvitella, että ainakin yleisön nuorempi edustajakunta on asiasta kanssani eri mieltä. Olihan se ihan siistin näköistä, mutta itse silti katselisin mieluummin ihan vaan sitä soittamista.

A Day To Remember

A Day To Remember

Että sellainen Easpakki tällä kertaa. Välillä tuntuu, että tämäntyyppiset keikat ovat niin tasaisen samanlaisia, että kun olet nähnyt yhden tai kaksi, olet nähnyt ne kaikki. Meininki on hyvä, yleisö viihtyy ja keikkoja on ilo katsella… toimittajana vain välillä tuntuu turhauttavalta! Oikein mukava tapa tämä oli joka tapauksessa viettää maanantai-ilta. Taas sai olla ylpeä suomalaisyleisöstä.

Mahdollisesti jotain samankaltaista