Death Rockstar Society – Savolaista kieroutta?

Death Rockstar Society. Kuva Lasse Hartikainen

Death Rockstar Society. Kuva Lasse Hartikainen

Harvoin tulee vastaan bändiä, jota voin väittää aidosti omalaatuiseksi ja originaaliksi. Death Rockstar Society on herätellyt mielenkiintoani jo pitkän aikaa. Mystisen rock-yhtyeen tarinaa valottavat pasuuna Lassi ja laulaja  Petteri P.

Vaikutatte ilmeisesti Savossa Kuopion seudulla, voisitteko tiivistetysti valoittaa yhtyeen taustoja?

Et ole väärässä. Treenis sijaitsee Kuopiossa ja 5/7-osa orkesterista asuu kyseisessä kaupungissa. DRS sai alkunsa kesällä 2004. Alussa kyse oli neljän hengen projektiluontoisesta metelin tuotosta, joka lopulta kasvoi seitsemän henkiseksi metelinhallinnaksi. Orkesteri koostuu valokuvaajasta, muotoilijasta, kahdesta pitkäaikaistyöttömästä, konservatorion opiskelijasta, insinööristä sekä siviilipalvelusmiehestä. Yhdistävänä tekijänä toimii avoimuus.

Kotisivuiltanne saa vaikutelman, että DRS ei ole pelkästään orkesteri, vaan jonkinlainen outletti taiteellisille kokeiluille tai ainakin, että bändin jäsenet diggaavat laajasti kulttuurista. Mikä on teidän bändifilosofianne ja pyrkimyksenne?

Vaikutelma on puhdas vahinko. Jos kotisivut antavat kuvan toiminnasta, joka ei ole tarkasti määriteltävissä, kyse on ainoastaan onnekkaasta sattumasta. Outletit taiteellisille kokeiluille sijaitsevat muissa konteksteissa. Tämä ei tarkoita, etteikö luomisprosessi olisi leikki. Bändifilosofian määritteleminen totuudeksi tuntuu tukahduttavalta. Sanottakoon, että valitsemme viihteen sijaan sisällön noteeraamatta viihdearvoa. Pyrkimyksenä on kehittää jäsenten välistä vuorovaikutusta ja sen mahdollistamaa yhteisen toiminnan jatkumoa.

Ison ja monipuolisen ryhmän myötä ja itse todistettuna keikkanne ovat varsin energisiä. Ovatko live-esiintymisenne jonkinlaisia katharsistisia purkautumisia?

Kyllä. Live on paras tapa kokea DRS. Sitä ei halua järkeistää. Energia virtaa aaltoina ja saa hiukkaset värähtelemään, ihminen hikoaa sekä unohtaa arjen paineen itsensä. Ainakin orkesterin jäsenille tämä terapiamuoto on ollut toimiva ja riittävä. Onhan se outoa, mutta siitä viis.

Näytteeksi DRS:n live-kunnosta vuoden 2006 Ääni ja Vimma katselmuksesta Pudding in China:

Oletteko tarkoituksella hivenen mystisiä? Jotkut tulevat varmasti väittämään teitä ja musiikkianne tekotaiteellisina. Miten vastaatte heille?

Mystisiä – kyllä vain ja tosi tarkoituksella! Valitettavasti vaikutelma itseriittoisuudesta leijuu surullisena sadepilvenä mystiikkaan verhoutuneen häpeän yllä. Ymmärrämme pointin. Onhan se ärsyttävää, mutta kyse on edelleen silkasta
sattumasta. Mystiikkaan verhoutuminen on tarkkisnuoren selviytymiskeino. Se täytyy sietää, jotta kasvu siitä ulos on mahdollista. Väitteisiin vastaamme – se, joka on itse syytön, heittäköön ensimmäisen kiven.

Milloin on odotettavasti bändiltä pitkäsoittoa? Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmanne?

Aiomme etsiä nyt ensimmäistä kertaa tositarkoituksella yhteistyökumppania, jonka kanssa olisi mahdollista saada levyjä ulos. Myös keikkamyyjäkin olisi mitä tervetullein olento meidän elämäämme. Nyt on sellainen olo, että orkesterimme on siinä pisteessä, että tällainen “tositoiminta” olisi ajankohtaista. Meneillään on bändin viisivuotisjuhlavuosi. Pitäisi saada uudet rattaat alle, että pääsisi kovempaa, mutta kyllä näillä vanhoillakin kärryillä sitä uutta materiaalia ulos jotenkin työnnetään. Jos ei muuten niin netissä.

Death Rockstar Society – www.rockstar.fi

Yhtyeen tuotoksia voi hankkia LevykauppaX:stä. Bändin kotisivuilla on tarjolla runsaasti ääntä ja kuvaa. Kuunnelkaa myös viikon Rocker’s Choice ja lukekaa viimeisimmän Occidental Ardour -EP:n arvio.