Cosmo Jones Beat Machine : Skeleton Elevator – “Kaksijakoinen luuviulu”

(Svart Records 2021)

Pohjois-Savon boogie-woogie-funk-rock-tykki Cosmo Jones Beat Machine tamppaa uudella “Skeleton Elevator” -kokopitkällään taatun varmaan ja jäljittelemättömään vaihtoehtoiseen tyyliinsä. Viisipäisenä ääntelevän varpaisjärveläislähtöisen luomuyhtyeen kuudes pitkäsoitojulkaisu on punottu kasaan kaksissa eri sessioissa parin vuoden välein esitellen ja levytyssessioiden ja levyjulkaisun välillä muuttuneen kokoonpanon kollektiivimaisuuden.

Höyryävän savolaiskoneen moottorin, Faarao Pirttikankaan piruileva ja venkoileva savokaisaksenttisen ämerikanenglannin artikulointi sopii yhtyeen vinosti mutta pirun tehokkaasti svengaavan soiton tulkintakueleksi tuttuun tapaansa pelottavan tehokkaasti.

Irtonaisen ilmavasti ja kantrahtavasti funkkaava avausbiisi “St. Elvis In Disgraceland” potkii heti kättelyssä freesisti. Hienon pulssin ja vääntömomentin omaavalla “Transformedilla” yhtye osoittaa afro-amerikkalaisen rytmimusiikin briljantin ymmärryksen tasonsa. Samaa rataa jatkaa albumin herkullisin biisi “Mad Trumpeteer”, jonka vastustamaton boogie imee voimalla sisuksiinsa. Mainittakoon, että kappaleen C-osan voimarock-vetoinen riffi on enrmmän kuin täyttä rautaa.

Sitten alkaa piiputtaa. “Fukushima Papa” on slide-kitarariffin ympärille rakennettu, valitettavan yksiulotteiseksi jäävä tekele. Saman kohtalon kokevat shakereiden ryydittämä, sinällään sähäkkä shuffle-paukutus “Popeye Perry” ja Motörheadin “Going To Brazilia” häiritsevän suoraan muistuttavan kitara-licksin ympärillä pyörivä fiftariroketti “Hambone Louie”.

Rockabillyn kanssa kättä lyövä, hyvin öljytty rasvatukkapumppaus “Magnetic Pole Reversal” palauttaa svengin albumin biisikavalkadin hyvän perustason leveleille. Hypnoottisen kauniin “Dr. Butt’s Dispensaryn” tunnelmasta on taas jopa aistittavissa suoraviivaisempaa Primukselle ominaista roots-musiikin kustannuksella piruilua. B-puolen kappaleista maukkaasti nykivä “Backend Boogie” nousee puolestaan albumin energisimpien biisien joukkoon. Nykyään Hot Kommunistissa soittavan rumpali JP Hautalammen Captain Beefheart -henkeen klenkkaavasti komppaama “Mandrake” on miellyttävän vinksahtanut tapaus, vaikka albumin viimeisenä biisinä see jättääkin kokonaisuudesta hieman sekavan fiiliksen. B-puolen kappalejärjestyksen tarkemmin miettimisellä olisi voinut mahdollisesti vaikuttaa asiaan.

Skeleton Elevator” -albumilla on omat, paikoitellen helkkarin hyvätkin hetkensä. Jossain kohtaa matkaa homma alkaa vaan valitettavasti sakata ja puuduttaa ideoiden ja kappaleiden uusien tulokulmien ehdyttyä Cosmo Jonesien parhaimmillaan runsaudensarvena pursuilevasta eväsrepusta.

Kappalemateriaalin puolesta “Skeleton Elevatorin” laatu on keskimäärin hyvää ja huonoimmillaankin tehokasta. Vajaan vuosikymmenen takaisen “Skunkadelican” (2012) erinomaisuuteen ja vivahteikkuuteen se ei kuitenkaan millään yllä. Toisaalta esimerkiksi “Belzeboogien” (2008) paikallaan junnaavan meiningin se pesee huippuhetkillään.

3/5

Cosmo Jones Beat Machinen “Skeleton Elevator” ilmestyy 9.5.2021