Arvio: Dälek – Asphalt for Eden

New Jerseystä kajahtaa jälleen pitkästä aikaa synkkää hopppia, kun Dälek on palannut lavoille ja samalla myös studion kautta levykauppojen hyllyille (tai no itsekin tätä tulee kyllä kuunneltua tuolta ruotsalaisfirman servereiltä striimattuna). On tätä jotenkin alitajuisesti tullut odotettuakin, lähes kymmenen vuotta sitten Dälek osui omaan musatutkaani hienolla Abandoned Language -levyllään eikä tuotoksia sen jälkeen tosiaan ole liian tiuhaan tahtiin tippunut ja nyt on edellisestä epävirallisestakin tuotoksesta (mikä on itseltä tosin mennyt kokonaan ohi) on jo kuusi vuotta aikaa.

Pienen tauon aikana tapahtui melko radikaalejakin muutoksia Dälek-kokoonpanossa. MC Dälek on edelleen toki keulilla, mutta enää mukana ei nappeja vääntelemässä Oktopus (joka toki on antanut siunauksensa Dälekin paluulla), vaan Dälek on nykyään trio. DJ rEk hoitelee levareita ja myös apulaistuottajana toiminut Mike Manteca hoitaa samplet ja efektit.

Kokoonpanomuutos ei ole kuitenkaan juurikaan vaikuttanut bändin soundiin, sama industrial-henkinen synkkä biitti on kaiken taustalla, jonka päälle runoilee Dälek täydellisesti omaan lakooniseen tyyliinsä. Bändin soundi on edelleen hyvin omaperäistä ja jäljittelemätöntä ja mielikuvat valuvat automaattisesti jonnekin hylätylle teollisuusalueelle, jonka autioista kerroksista kaikaa soundtrack koko alueelle.  Asphalt for Eden on siinä mielessä hieno levyn nimikin, perinteisesti Edeniin ei kuitenkaan mentäisi asfaltoituja teitä pitkin, mutta tässä dystopiassa se sopii erinomaisesti kuvaan. Tien päästä kuitenkin löytynee silti ainakin jonkinlainen utopia-Eden, ehkä.

Yhteenvetona voi vain todeta, että kulttihopparit ovat palanneet ehkä kovempana kuin koskaan.