Anvil rokkasi kaamoksen kumoon!

Anvil
Klubi, Tampere
9.12.2014

Anvil lienee monille tuttu The Story of Anvil -dokumentista. Tosielämän Spinal Tapiksi tituleerattu bändi on nähnyt urallaan parempia ja ennen kaikkea myös heikompia aikoja. Dokumentti nosti neljällä vuosikymmenellä levyttäneen yhtyeen jälleen suuremman yleisön tietoisuuteen.

Klubilla Anvilia odotti pienehkö mutta sitäkin fanaattisempi faniryhmä. Muutamasta iäkkäämmästä katsojasta huolimatta valtaosa edusti nuorempaa sukupolvea – ainakin mikäli vertailua tehdään bändiin itseensä.

Kupletin juoni kävi nopeasti selväksi. Soittimista alkoi kuulua March of the Crabs, jonka aikana laulaja-kitaristi Steve ”Lips” Kudlow soitti oman osuutensa katsojajoukon keskellä seisten. Yleisön varaukseton tuki oli näin varmistettu jo hyvissä ajoin.

Illasta muodostui harvinaisen hyväntuulinen – sellainen, jollaisia tarvitaan, kun ulkona on vain synkkää ja pimeää. Yhtye ei purista väkisin, vaan antaa musiikin virrata vuosien kokemuksella. Turhat luulot ovat karisseet, mutta lapsenomainen into on säilynyt, mikä kävi hyvin ilmi esimerkiksi Kudlow’n pikkutuhmien välispiikkien aikana. Mahtuipa mukaan dildolla soitettu soolokin.

Siinä missä Spinal Tapin rumpalit vaihtuivat alituiseen, on Anvilin basistin tontti ollut tuulinen. Tuorein kiinnitys basson varteen on vähintään personallisen oloinen Chris Robertson. Pääroolin varasti kuitenkin itseoikeutetusti Kudlow, jonka naama pysyi vain harvoin peruslukemilla. Aerosmithin Steven Tylerilla saattaa olla rockmaailman suurin suu, mutta Kudlow’n virneelle vain harva pärjää.

Anvil julkaisee uutta musiikkia säännöllisesti muutaman vuoden välein. Tuorein albumi on vuoden 2013 Hope in Hell. Levyltä kuultiin nimikkobiisin lisäksi Chuck Berryn ja metallin yhteen sulauttava Badass Rock ‘n’ Roll ja raivokas Eat Your Words. 2010-luvun tuotannon lisäksi kuultiin 80-luvun takuuvarmoja vetoja kuten 666, Winged Assassins, Mothra, Metal on Metal ja encoren korkannut Forged in Fire.

Yhtyeen lisäksi erinomaisen iltapuhteen tekivät miksaajat. Soundit olivat mainiot, mistä myös yhtye itse jakoi kiitosta. Hatunnoston ansaitsevat myös paikalle saapuneet fanit, jotka pitivät yllä tunnelmaa isommankin yleisöjoukon edestä.

Teksti, Jukka Kastinen
Kuvat, Olli Koikkalainen