Amberian Dawn: Circus Black – sinfonista power metalia parhaimmillaan

Amberian Dawn on kuin huomaamatta saavuttanut neljännen pitkäsoiton virstanpylväälle. Vuonna 2006 perustettu bändi aloitti suoran power metalin saralta, mutta sittemmin ilmaisuun on hiipinyt entistä enemmän sinfonisen metallin piirteitä, joten vertailut siihen ”suureen kotimaiseen” ovat olleet väistämättömiä – ja myös turhia.

Kaikki kappaleet ovat lähtöisin tuttuun tapaan kosketinsoittaja/kitaristi Tuomas Seppälän kynästä, ja tällä kertaa Seppälän visiot ovat olleet todella massiivisia. Bändin avuksi studioon on tuotu orkesteri ja kuoro, jotta mittavat kappaleet on voitu tuoda tähän maailmaan juuri sellaisina, kuin niiden on pitänytkin syntyä. Circus Black on kymmenen tasavahvan raidan kokonaisuus, joka ei kuitenkaan missään nimessä ole tasapaksu kokemus.

Heidi Parviaisen klassinen sopraano soi upeasti ja ilmava äänimaisema antaa äänelle riittävästi tilaa. Laulua onkin upeaa kuunnella, sillä tämän tasoista vokalisointia kuulee harvoin, vaikka power metalin kentillä yrittäjiä riittää yllin kyllin. Toinen merkittävä tekijä on tietysti itse kappalemateriaali, joka tuntuu neljännellä kierroksella olevan laadukkaampaa kuin koskaan. Sävellykset on lastattu täyteen pieniä yksityiskohtia ja koukkuja, jotka tarraavat huomaamatta kiinni. Tämä pinnan alla tapahtuva työ paljastuu kuuntelukertojen myötä, kun kappaleet saavat yhä enemmän ja enemmän tarttumapintaa. Taituruus ulottuu myös muille tonteille ja teknisesti Circus Black onkin täysien pisteiden tuotos.

Kohokohtia riittää halki matkan, mutta albumin upein numero on ehdottomasti jälkimmäisellä puoliskolla kuultava I Share With You Theis Dream, jolla miehistä vokaalitukea tarjoavat Tuomas Nieminen (ex-TOC, ex-Adamantra) ja Nils Nordling (ex-Dreamtale, ex-Anthriel). Toinen onnistunut yhteistyön hedelmä on Cold Kiss, jossa kuullaan puolestaan Timo Kotipellon laulua. Tämänkaltaisia yhteistyön hedelmiä kannattaisikin vastaisuudessa suosia enemmän, sillä näissä kohdin kaikki osat tuntuvat toimivan ultimaalisella voimalla.

Circus Black osoittautuu melkoiseksi teokseksi, jonka heikoin kohta on hiukan turhan tuntuinen instrumentaali. Samoin tuotantojälki olisi voinut olla asteen rosoisempi, mutta tämä nyt on jo valittamista pikkuasioista. Muuten kaikki tuntuu olevan mallillaan, joten Amberian Dawnin tähtäimessä olevat Pohjois-Amerikan markkinat saattavat hyvinkin aueta orkesterille.

4/5

Mahdollisesti jotain samankaltaista