A Forest of Stars: Shadowplay for Yesterdays – …ja viktoriaaninen synkkyys

(2012, Lupus Lounge)

Viktoriaaninen aika oli englannissa synkkää aikaa, tämä on lähtökohta, josta A Forest of Stars saa sielunsa. Bändin diskografian mukaan yhtye on perustettu vuonna 1887, ja uusimman kolmannen albumin ilmestyspäiväksi on kirjattu joulukuu 1891. Musiikillisesti puhutaan progressiivisesta blackmetallista ripauksella psykedeliaa. Näistä lähtökohdista voisi kuvitella syntyvän kornia, korkeintaan myötähäpeää aiheuttavaa taidemetallia. Todellisuus on onneksi tyystin toinen, kyseessä on vuoden yksi tuoreimmista ja mielenkiintoisimmista julkaisuista blackmetallin saralla.

Lyyrisesti bändin sanoitukset seuraavat hyvin levyn teemaa, sanamuotojen ja lauserakenteiden osalta ollaan lähellä aikalaisten 1800-luvun poeettista ilmaisua:

”All a dalliance in delusion, all dreamed down in narcotic seclusion,
he peeps all askance through all and sundry;
three dimension unreality his fourth dimension play-day.”

Kaikkiaan seitsemän hengen bändistä erinäisiä soittimia tuntuu löytyvän laajalti. Siinä missä progressiivisissa bändeissä helposti eksytään kakofonian puolelle soitinpaljoudessa, onnistuu Shadowplays of Yesterdays sovittamaan jokaisen soittimien juuri oikealle paikalleen, luoden levylle intensiivisen, teeman mukaisen tunnelman.
Lisämaininnan ansaitsee myös bändin lyriikoista vastaava Mister Curse, joka tulkitsee biisit aina kasvoille iskevän aggressiivisesta psykopaattisesta karjunnasta maanisen rujonherkkään ilmaisuun. Levyn Gatherer Of The Pure kappaleesta julkaistu loistava musiikkivideo kannattaa myös ehdottomasti käydä katsomassa:

Shadowplays of Yesterday on vahva teemalevy. Se on rakenteeltaan selkeä ja tunnelmallinen kokonaisuus. Yksi vuoden parhaista julkaisuista.

Ainoa miinus minkä levystä löydän, on sanojen puute kansivihossa. Kalliimmassa digipack-versiossa ongelma lienee korvattu, mutta en silti käsitä ketä varten tällaiseen julkaisupolitiikkaan on päädytty nykyisten levyjen kohdalla.

4/5